20. Espoo Ciné juhlasarja 2009

20. Espoo Ciné juhlasarja 2009
Juhlasarjaan on koottu yleisö suosikkielokuvia Espoo Cinén aiemmilta vuosilta. Tämän sarjan elokuvat ovat kaikki aikanaan olleet ensiesityksessä juuri Espoo Cinéssä – jotkut elokuvista eivät valitettavasti ole Suomessa muuten olleetkaan esillä. Erityisesti tässä sarjassa on kiinnitetty huomiota ohjaajiin, jotka ovat vuosien mittaan muodostuneet festivaalin kannalta erityisen merkittäviksi. Tässä sarjassa on kahdeksan elokuvaa, mutta kuinka monta siinä voisikaan olla...
	Vuonna 1993 Espoo Cinéssä esitettiin keväällä Cannesissa Kultaisen palmun voittanut elokuva, jonka oli ohjannut suhteellisen tuntematon uusiseelantilainen ohjaaja nimeltä Jane Campion. Elokuva oli nimeltään "Piano" ja varsin pian sekä elokuvan että ohjaan nimet olivat kaikkien huulilla.
	Vuonna 1995 teki englantilainen Michael Winterbottom kansainvälisen läpimurtoelokuvansa: Butterfly Kiss – tappaja tiellä. Espoo Ciné oli ajan tasalla ja nappasi elokuvan ohjelmistoonsa. Nyt – 14 vuotta myöhemmin – valinta tuntuu yhä oikeammalta: Eun ja Min rankka matka pysähdyttää katsojan vielä nytkin!
Kaksi vuotta Butterfly Kissin jälkeen – siis 1997 – Michael Winterbottom itse tuli Espoo Cinén vieraaksi esittelemään samana vuonna valmistuneet kaksi elokuvansa "Welcome to Sarajevo" ja "Go Now".
	Vuoden 1996 ohjelmistossa esitettin yksi Mike Leighin kaikkien aikojen heinoimpia elokuvia, tuona keväänä Cannesin Kultaisen palmun voittanut Salaisuuksia ja valheita (Secrets & Lies). Kultaisen palmun lisäksi elokuva palkittiin Cannesissa myös ekumenisen tuomariston palkinnolla sekä parhaan naispääosan esittäjän palkinnolla. Naispääosan esittänyt Brenda Blethyn palkittiin roolistaan lukuisilla muillakin tunnustuksilla – eikä totisesti ansiotta.
	Myös ranskalaisen François Ozonin elokuvat ovat onnistuneet kiinnostamaan paitsi yleisöä, myös Espoo Cinén valintaraatia. Ozonin läpimurtoelokuvaa "Sitcom" (1998) ei Espoossa valitettavasti nähty. Mutta jo seuraavana vuonna oltiin tarkkana ja festivaalilla voitiin esitettää herran makaaberi tulkinta vanhasta Hannu ja Kerttu -tarinasta: Les Amants criminels (Criminal Lovers). Sittemmin Ozonin elokuvat ovat monesti jopa löytäneet tiensä kaupalliseen levitykseen ja silloinkin ne ovat monesti saaneet ensiesityksensä juuri Espoo Cinéssä.
	Emir Kusturican mielikuvituksellisten mustalaisten ja kaikenmoisten vilunkimiesten kansoittama Jugoslavia lienee paikka, jota ei ole koskaan ollut missään muualla kuin herran mielikuvituksessa – ja sitä myöten valkokankaalla. Kusturican Musta kissa, valkoinen kissa (Crna mačka, beli mačor) oli vuonna 1999 tapahtuma, jota monet Espoo Cinén konkarit – niin yleisössä kuin henkilökunnassakin – muistelevat vielä lähes kymmenen vuoden kuluttua.
	Yksi Espoo Cinén historian keskeisiä ohjaajia on Michael Haneke. Melkeinpä jokainen itävaltalaisen ohjaajan teatterilevitykseen tehdyistä elokuvista on esitetty Espoo Cinéssä. Valitettavasti useampikin näistä elokuvista on ollut mahdollista nähdä Suomessa suurelta kankaalta ainoastaan Espoo Cinéssä. Nyt näyttää jopa siltä, että keväällä Cannesissa Kultaisella palmulla palkittu ja sittemmin myös viime vuoden parhaaksi eurooppalaiseksi elokuvaksi valittu Das weisse Band liittyy tähän joukkoon.
Vuonna 2001 Espoo Cinéssä Suomen ensi-iltansa saanut Pianonopettaja (La Pianiste) toki tuotiin myös kaupalliseen levitykseen. Kun elokuvan pohjana olleen hyvin kontroversiaalin romaanin "Pianonsoittaja" (Die Klavierspielerin) kirjoittaja Elfriede Jelinek palkittiin 2004 Nobelin kirjallisuuspalkinnolla ja kirjakin sitä myöten suomennettiin vuonna 2005, myös elokuva tuli uudelleen ajankohtaiseksi. Nyt myös Jelinekiin suomennoksen kautta tutustuneilla on mahdollisuus päästä näkemän Haneken hyytävä tulkinta pianonsoittajan tarinasta.
	Espoo Ciné on esittänyt Ken Loachin elokuvia varmasti enemmän kuin yksikään toinen festivaali tässä maassa! Vuoden 2004 ohjelmistoon valittiin rakkaustarina Hellä suudelma (Ae Fond Kiss...). Perinteilleen uskollisena Espoo Ciné on valinnut myös juhlavuodelle enemmänkin Loachia: tuore Looking for Eric nimittäin itseoikeutetusti avaa tämänvuotisen festivaalin.
	Daniela Fejermanin ja Inés Parísin elokuva A mi madre le gustan las mujeres (My Mother Likes Women) järjesti vuonna 2005 Espoo Cinéssä varsinaisen yllätyksen: elokuvasta, josta kukaan ei odottanut mitään erityistä tulikin yleisön suursuosikki, joka myi näytöksensä loppuun ja samantien myös pikapikaan järjestetyn uusintanäytöksen. Jos elokuva jäi tuolloin näkemättä, niin nyt on uusi mahdollisuus käydä tarkistamassa mistä tässä hersyvässä espnajalaiskomediassa on kyse.